Iso pehmo
Blogin alkumetrit ovat olleet raskaanlaiset. Olen saattanut vaikuttaa pitkätukkaiselta pujopartahäiskältä. Minä olen herkkä tyttölapsi, joka tykkää kukista ja eläimistä! Sen kunniaksi:
Eläinkunnan Top 5!
Sijalla viisi: karhun korva. Olen täysin vakuuttunut siitä, että karhun korva ei voi olla paha: sehän on pörröinen, höpö uloke pörröisessä elukassa. Joskus pitäisi päästä ottamaan näppituntumaa.
Sijalla neljä: norsun kärsä. Lystikkäästi on lyöty muuten niin jyryyn elukkaan kiinni notkea kärsäle! Hillitön kontrasti, ja muutenkin ovela vekotin! Norsun jalka ansaitsee kunniamaininnan hupaisana ulokkeena: kuni puurunko on se! Se ei kuitenkaan pääse top viiteen, kilpailu on nimittäin kovaa.
Sijalla kolme: kameleontin jalka. Tässäpä on todellinen tarttumaraaja. Oletteko nähneet, miten kameleontti menee? Hissukseen, mutta nappaamalla. Nerokasta.
Sijalla kaksi: muurahaiskarhun naama. Tässähän meillä on eläin, jonka koko habitus on silkkaa nerokkuutta. Naama on kuitenkin paras, pitkä kuin mikä! Aivot ovat herneen kokoiset, ja silmistä voi aistia pääkopan tyhjyyttä. Kaikkien eläinystävien sankari David Attenborough totesi lämpimään sävyyn, että muurahaiskarhulla on just niin isot aivot kuin tarve vaatii, eli ei paljoa.
Sijalla 1: Sinijalkasuulan jalka. Räpylöissä on sitä jotakin: ergonominen suunnittelu, läpsähtävä kulkutapa, hupaisa potkuttelu vedessä. Sinijalkasuulan jaloilla on jo sinänsä mainiossa ryhmässä etulyöntiasema. Arvaatteko, mikä se extrabonus on?
Vastaan että väri, vaikka menenkin aina kompakysymyksissä pöpelikköön. Mieluisaa luettavaa tämä toppivitonen, mistä kiitos.
Comment by -t — May 5, 2006 @ 9:30 am
Olette voittaneet oikean vastauksen! Kiitos kiitoksista ja käymäsestä. Olen lurkkeroinut jo jonkin aikaa teitin blogissa, mukavaa lukemista sielläkin!
Comment by llama — May 5, 2006 @ 9:51 am