Hiiohoi!
Sunnuntaina Blogsomen palikat menivät sekaisin, ja tämäkin blogi oli epäkondiksessa. Nyt kaikki taas pelaa, eivätkä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kirjoitukseni joutunut hukkaan, jipi!
Nukkuva ihminen ei tee syntiä. Ai jai, miten makoisasti vetelinkään hirsiä mökillä männä viikonloppuna! Oli suorastaan sokeria univelkaiselle se, kun perjantai-iltana, suloisen väsymyksen vallitessa, sai ryömiä puhtaiden, viileiden ja tuoksuvien lakanoiden väliin, ja tiesi saavansa nukkua pitkään. (Tuliko tarpeeksi pilkkuja? Eh!)
Hähää! Nyt hyökkään suikka-asennossa kohti uutta viikkoa! Saas nähdä, minkä päivän kohdalla puhti loppuu.
Mutta mutta! Voin nyt tässä kertoa luottamuksellisesti teille, että Jane Austen on PARAS! Pride And Prejudice on kahlattu läpi moneen kertaan. Vaan vasta nyt uskaltauduin kokeilemaan Emmaa, sillä Gwyneth Paltrowin valju naama leffajulisteessa aiheutti outoa allergiaa kirjankin suhteen. Suotta! Kirja lähtee käyntiin uskomattoman hitaasti, mutta meininki eskaloituu rajusti! Kutsun tätä lajityyppiä nimellä "Heaving Bosoms": pidätellyt tunteet, loukatut ylpeydet, kankea ylähuuli, ajankuva. Pakko saada lisää!
No arvaapa kuule! Olin ihan ällikällä lyöty, kun viikonloppuna blogissasi vain sanottiin englannin kielellä, että ei ole merkintöjä! Ajattelin jo, että säikäytinkö minä llaman tiehensä hurjalla olemuksellani.
Jane Austenia en ole lukenut, vaikka se yleissivistykseen saattaisi kuuluakin. Kavahdan imelää romantiikkaa (johon kastiin lasken myös ennalta arvattavan, kaavoihin kangistuneen traagisuuden), eikä aatelispönöttäminen liioin viehätä.
Ugh, ennakkoluuloton kirjojen ystävä on puhunut!
Comment by Liiterin Lilja — July 25, 2006 @ 11:40 am
Parahin Lilja! Vilkaise oikeassa yläkulmassa olevaa llaman kuvaa. Voit katseestaan lukea, että lauhkea, hömelö ja herneaivoinen märehtijä ei vähästä hätkähdä!
Minä en ole mikn hötöromantiikan ystävä, vaan Janex on ainoa paheeni. Kirjastosta saa varmasti, ja kirjakaupastakin halpoja klassikkopainoksia löytyy, jos joskus haluat antaa Janelle mahiksen. Aatelisten stiff-upper-lippery voi olla hysteerisen hauskaa! Mut kaikki ei tykkää kaikesta, mä tiän. Kuulemma joku Potterin Harri olis kovaa kamaa, mutta eipä kiinnosta yhtään.
Comment by llama — July 25, 2006 @ 12:58 pm
Minä olen lukenut yläasteella kaksi ensimmäistä Potteria. Tykkäsin kyllä silloin, mutta enpä silti ole tarttunut jatko-osiin. Sen sijaan esim. Irvine Welshin Trainspottingin ja Paskan (kyllä, se on sen kirjan nimi) olen lukenut useampaankin kertaan enkä ole edelleenkään kyllästynyt. Ja Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan on loistava. Unohtamatta blogissani hehkuttamaani N. Rådströmiä!
Ja niin edelleen
Comment by Liiterin Lilja — July 25, 2006 @ 2:05 pm
Welshin Paskan olen lukenut alkukielellä, ja melkosen vahvaa matskua on se. Jutteleva sisäloinen! Eiii!
Comment by llama — July 26, 2006 @ 8:49 am
Paska on siitä erikoinen kirja, että jos siitä alkaa tehdä tiivistelmää ja listaa sen oleellisia aineksia, se kuulostaa ihan kököltä. Mutta kun lukee sen kirjan, niin jumpe! Kökköys ja keinotekoisuus on kaukana.
Comment by Liiterin Lilja — July 26, 2006 @ 11:55 am