Leuhkat eväät
Emme ole mitään kroisoksia, mutta ruokaostoksilla emme ole suuremmin kursailleet. Sitä ostetaan, mitä tarvitaan, ja sitten vielä vähän jotain herkkua päälle. Joskus ainekset ovat kalliita, joskus ei.
Mikä lie lapsuuden trauma sitten se, että kalliimpaa arkijuotavaa ostaessa sielussa tuntuu nipistys. Kotona aikanaan oli tarjolla vettä ja punaviinimarjamehua. Nykyisin perustavara on Ekströmin laimennettavat sekamehut. Silloin tällöin tulee napattua ruokakoriin joku Marlin tai Valion tuhdimpi mehukka, tahi viikonloppuna puolen litran kokis, ikään kuin luksuksena!
Juippi meni sitten viikonloppuna tempaisemaan, ja minä olen ihan hämmentynyt. Törkeää sikailua vai ihan normaalia elämää?
Keittiön nurkassa on nimittäin korillinen vissyä ja limsaa.
