LLAMA

Minä olen aika herkkusuu. Minä olen niitä ihmisiä, jotka ottavat lomamatkoilla kuvia ruoka-annoksistaan. Joskus tuli julistettua, että minä en syö pahaa, minä syön ainoastaan hyvää! Niin, sen lisäksi, että olen herkkusuu, olen laiskiainen. Sikäli tulee syötyä liian usein pahaa, etenkin lounaaksi. Gnäsh.

Laiskaperseen paras ystävä on reipas yleiskone. Jos lounasruoan tekoon ryhdyn, niin kerralla veivataan kasaan reilut satsit pakkaseen. Yleiskone helpottaakin seuraavan kasviskeiton veivaamista. Täyttävää herkkuva!

Makuisa kasvissoppa 

perunoita
bataatti
porkkanoita
tomaattimurskaa
sipulia
tuore inkivääri
mausteita maun mukaan

Pätki pieneksi sipuli, bataatti, perunat ja porkkanat. Raasta inkivääri. Kuullota sipulit kattilassa öljyssä, ja lisää pilkotut kasvikset ja tomaattimurska. Mausta mielesi mukaan, itse lotraan chiliä, chipotlea, balsamicoa, pippuria. Anna muhistella matalalla lämmöllä tunti. Hyvää tulee.

Skrubu kyselee viikkovitosessaan ruoista. En kykene olemaan vastaamatta! Ja tulee ihan kauhia nälä jo nyt!

1. Listaa viisi suosikkimaustettasi.

- Balsamico, vedän suoraan pullosta huuleen, melkein! Sitä voi lorottaa kaikkin ruokiin. Piristää pottumuusiakin kivasti.
- Timjami, kesällä parasta suoraan penkistä.
- Mustapippuri, ei selityksiä kaipaa, peruskauraa.
- Inkivääri, tuore
- Hili, kohtuudella.

2. Listaa viisi suosimaasi ruokamaata.

- Japania ehdoton ykkönen, perästä seuraavat Kiina, Nepal, Thai ja Italia

3. Listaa viisi suosikkiraaka-ainettasi.

- Tuore tonnikala, shrimpit, avokado, surimi ja cashewpähkinät. Paitsi että tonnikalaa, katkiksia ja turskaa pitäisi välttää ekosyistä. Saamari. Ignorance is bliss.  

4. Listaa viisi ruokapuolen inhokkiasi.

- Kaali, kaali, kypsä kaali, parsakaali, kaali. Haisu. Byytta. Eih!
- Selleri ruoassa: nope! Selleri Bloody Maryssa: mmm, tasty!
- Iljettävä, eltaantunut, rasvainen lohi. Hrrr.
- Hernekeitto. Kouluruokalatraumat jne.
- Tehotuotettu liha. En syö! Olin vuositolkulla ovolaktovege, mutta nyt pari vuotta olen syönyt luomua silloin tällöin. Tuen luomuviljelijää, ja vähittäiskauppias viitsinee pitää luomut valikoimassa.  

5. Ja kerro sitten vielä mistäpäin nettiä löydät ruokaohjeesi, vai oletko ehkä täysin painetun sanan pauloissa?

- Viime aikoina parhaat ohjeet ovät löytyneet brittiläisestä Good Food-lehdestä. Mukavia reseptejä ilman kohtuutonta kikkailua, kätevät hakemistot jeesaavat kasvissyöjääkin löytämään sopivaa evästä, eivätkä raaka-aineet ole kohtuuttoman vaikeita hankkia.

Emme ole mitään kroisoksia, mutta ruokaostoksilla emme ole suuremmin kursailleet. Sitä ostetaan, mitä tarvitaan, ja sitten vielä vähän jotain herkkua päälle. Joskus ainekset ovat kalliita, joskus ei.

Mikä lie lapsuuden trauma sitten se, että kalliimpaa arkijuotavaa ostaessa sielussa tuntuu nipistys. Kotona aikanaan oli tarjolla vettä ja punaviinimarjamehua. Nykyisin perustavara on Ekströmin laimennettavat sekamehut. Silloin tällöin tulee napattua ruokakoriin joku Marlin tai Valion tuhdimpi mehukka, tahi viikonloppuna puolen litran kokis, ikään kuin luksuksena!

Juippi meni sitten viikonloppuna tempaisemaan, ja minä olen ihan hämmentynyt. Törkeää sikailua vai ihan normaalia elämää?

Keittiön nurkassa on nimittäin korillinen vissyä ja limsaa.

Tavallisuudesta poiketen sitaisin aamulla hiukset letille ponnarin sijaan ja laitoin pienet korvikset. Työkaveri väitti, ettei ensin tunnistanut minua. Huomiseksi vaihdan vielä jakauksen paikkaa, niin voin liihotella incognito koko päivän!

Ruokalista lupasi pastaa tonnikalakastikkeella. Paksat. Ruoka oli tillilihaa, johon oli vaihdettu lihan tilalle tonnikalaa. "Nam".

Me, pontevat rock-kuluttajat Llama ja Juippi, marssimme perjantaina Tavastialle ihmettelemään Paradise Lostia. Bändi ramppaa Suomessa harva se vuosi. Olen nähnyt yhtyeen kerran aikaisemmin, juuri Tavastialla,  neljä-viisi vuotta sitten, ja silloin esitys oli verettömän pakkopullainen. Nyt oli eri meininki! Poijaat soittivat antaumuksella. Eikä oltu yhtään disco, vaan ihan kovaa rock! Yleisökin tykkäsi, vaikkakaan iltaa ei ainakaan etukäteen oltu myyty loppuun. Tiedä sitten miten liput menivät kaupaksi ovelta. Ilta olisi ollut täydellinen, jos… olisi kuultu esitys! Miksaus oli aivan v*turallaan. Me vaihdoimme salissa paikkaa kolmesti, että kuulimme edes siedettävällä tasolla soundeja. Laulusta kuului lähinnä kertsien ponnekkaammin lauletut osuudet, kitarat puuroutuivat ties minne. Harmin harmi.

Ennen keikkaa levyjä pyöritteli ilmeisesti hra Taleva, joka sai laamaväen lähes itkun partaalle soittamalla mm. Killing Joken Invocationin. Myö tykätään niin paljon! Hevidisko!

* * * * *

Kiireinen perheenemäntä/isäntä/ruokkija! Onko niin, että sushihammasta kolottaa, mutta et ehdi/jaksa viettää kahta tuntia keittiössä puristelemassa riisiä tötterölle? Ei hätiä mitn! Tee chirashi-zushia! Lyö keitetty sushiriisi kulhoon ja ripottele einekset siihen päälle. Mnn! Ovela chef luikauttaa riisin väliin kerroksen, jossa on silputtua levää ja wasabia. Eikä mitn raakoja kaloja tarde aina hamstrata. Ihan hyvä setti syntyy surimista, avokadosta, kurkusta ja makeasta munakkaasta.

Helsingissä Aikatalossa on mainio kauppa Behnford’s, josta voi ostaa erinäisiä angloherkkuja. Muinainen ihmissuhde opetti minut aikanaan pahoille tavoille, ja Behnfordsin ansiosta olen taas päässyt herkun makuun. Hähää!

Hiivauute Vegemite! Ruskeaa mutta vitamiinikasta!

Se maistuu ihanimmalta leivän päällä: paahdetaan, voidellaan ruokarasvalla, ja päälle silaus vegemiittiä. Poliittisesti-ei-korrektein äitini saattaisi tokasta: "Sehän on kuin pakanamaan kartta: keltaista edessä ja ruskeaa takana!"

Mmmmmm… mumsi! Kerran tarjosin ystävättärelleni vege-leivän, ja häntä kuulemma oksetti koko loppupäivän. Ei siis sovi kaikille!

B-puodista voi ostaa myös Spamia. Tuskin sitä tulisi käytettyä, mutta huumoriarvollisesti se olisi verraton tuote keittiön komistukseksi. 

Nälkä yllätti eilen kesken ostostelun ja päätimme käydä tutustumassa suht uuteen italialaisravintolaan. Pizza (katkarapuja, savusimpukoita) vaikutti paperilla kutkuttavalta.  Kun annos saapui pöytään, havaitsin valkosipulin määrän ylittävän raja-arvot. Antaa mennä vaan, tuumin, ja lettu oli maistuvainen!

Pixxa runsaine juustosilauksineen jäi kummittelemaan pötsiin ähkynä, joka alkoi muutaman tunnin kuluttua purkautua röyhtäyksin. Voi luoja! Oli kuin krilliparvi olisi ryöminyt kuolemaan vatsaani. Yritin poistaa makua suustani; mehu oli harmittavasti loppu, joten nappasin pullollisen limsaa. Virhe! Mahassa vellova laava sai lisää pontta hiilihaposta.

Simpsoneissa on hahmo nimeltään Barney. Hänellä puoli naamaa resonoi röyhtäyksen voimasta ja suusta lentää kalanruoto. Kohtalotoverini.